Tosin netti on kylla sellainen perustarve, jonka uupumisen huomaa esim. siina, kun haluaisi lahtea vaikkapa katsomaan jotain keikkaa, niin ei pysty spontaanisti tarkistamaan kuinka paljon liput ovat tai hankkia taustatietoja esiintyjasta tms. Tosin olemme viereisessa pubiravintolassa kayneet netissa, ja hankkineet jo jonkinlaisen kanta-asiakkaan maineen. Henkilokunta tervehtii jo tuttavallisesti ja eilenkin J maksoi pirtelomme pienilla kolikoilla sanoen etta tassa on 3,75 puntaa. Baarin tyyppi vain otti rahat ja sanoi, etta uskotaan ja heitti ne kassaan.
]]>
Uusia kuvia osoitteessa:
]]>Asken tuskailin aaneti koneen aaressa (siis yliopiston kahvilassa), etta mihin ihmeeseen minun pitaa palauttaa historian esseeni, koska siita ei ole annettu mitaan tietoa, eika sita palauteta sinne minne yleensa. Kuin taikaiskusta kuulin takaani "Hi Minni". Eikos vaan historian luennoitsija siella minua moikannut ja paasin esittamaan kysymykseni verekseltaan ehka parhaalta mahdolliselta lahteelta. Onneksi kysyin, silla muutoin olisin vienyt esseen vaaraan paikkaan.
Sanoista tekoihin. Nyt kutsuu kirjasto.
]]>Ja joulu se tulla jollottaa, vaikka totuuden nimessä en ole sitä vielä tarkemmin kerinnyt ajatella. Koska meillä ei ole uunia, niin saatamme ehkä mennä leipomaan pipareita kavereiden luo, vaikka ne eivät vielä tiedäkään tätä suunnitelmaa.
Jouluaattona varmaan mennään läheiseen italialaiseen ravintolaan kolmen ruokalajin joulumenyylle, katsotaan joku leffa, joka menee vieressä sijaitsevassa leffateatterissa ja fiilistellään joulun henkeä saksalaisilla joulumarkkinoilla. Eilen illalla käytiin käpistelemässä kyseisillä joulumarkkinoilla. Pimeässä illassa neonvaloinen maailmanpyörä ja vanhan ajan karuselli näyttivät parhaalta jouluidylliltä ikinä. Täällä keskustassa on jopa luistinrata, jonka jää lienee pehmeän sutjakka, koska pakkastahan täällä ei ole juuri näkynyt. Sen verran hintatietoisuus kaiveli korvan takana, että ajattelimme jättää luistelun suosiolla Suomen talveen. Täällä kaukalossa kiertäminen maksaa nääs reilun kymmenen euroa kerta.
Viimeisestä blogimerkinnästä on ikuisuus, mikä johtuu siitä, että olen kirjoittanut esseitä kuin pieni enkeli. Universumille kiitos siitä, että sain vihdoin ja viimein tehtyä erään kenkun Irlannin historian esseen. Jos jollakulla on kysyttävää nationalististen paramilitaristiryhmien roolista Pohjois-Irlannissa vuoden 1969 jälkeen, niin minulle voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse. Ennen 21.12 palautan vielä kolmanneksen lopputyöstäni eli kirjallisuuskatsausosion. Tällä hetkellä on vasta 1000 sanaa plakkarissa, mutta aihe on niin hauska että eiköhän siitä sanoja irtoa.
Olen sähköpostitellut erään kaverin kanssa, joka on uudelleenjuurruttanut minuun inspiraatiota proosan saralla. Hän aikoo osallistua herra Erkon kirjoituskisaan, jossa on teemana lyhytproosa. Aloitin eilen erään rykäelmän, joka on kyllä taas hyvin kaukana mukavista ja iloisista tarinoista. Kiitos sir-Henkan minäkin taidan lähteä kalkkiviivoille.
]]>
Taallapa ei ole muuten uutta actionia nakynyt, samaa esseetuskaa ja kuntoilua kuin ennenkin. Piru perikoon nuo taloustieteilijoiden opinnot, J:lla alkaa nimittain olemaan hommat pulkassa ja minulla pukkaa esseeta viela niin paljon, etta ulkoistan kirjoittamisen kohta jollekin muulle ja pakenen Bahamalle.
]]>Koulussa alkaa pukkaamaan niin kovasti esseeta, etta ensimmaista kertaa on oikeasti hankala saada kaikki tehtya. Parin viikon paasta olisi palautettava 3000 sanan kirjallisuuskatsaus tutkielmaa varten ja ennen sita on saatava kasaan 4000 sanaa Pohjois-Irlannin paramilitaristinationalistien roolista vuoden 1969 jalkeen.
Olen huomannut, etta intensiivisen taichiviikonloppukurssin jalkeen tuo kiinalainen aamuvoimistelu on avautunut eri tavalla. Alan vahitellen ymmartamaan, mita pitkaan harjoittaneet ihmiset siita saavat. Se jokin on aika kaukana mekaanisesta liikesarjan toistosta.
Myos puntilla on tullut lenkkaria kulutettua ihan kiitettavasti, toivottavasti into viela sailyisi talvenkin yli. Nyt lahden hautautumaan Irlannin historian kirjojen alle.
]]>En voi tajuta, että nyt on jo marraskuun puoliväli, sillä kohta alkaa pukkaamaan pahemman laatuista esseiden kuolonviivaa. Olevinaan olen kirjoittanut koko ajan, mutta nähtävästi epätehokkaasti. Englanniksi vääntämiseen menee tuhottoman paljon enemmän aikaa, sillä pitää korjata kaikki kirjoitusmokat ja ylipäänsä yrittää löytää essee-esimerkit tästä yhteiskunnasta eikä siitä, mikä minulle on tutuin. "Kuinka tabloidization on vaikuttanut brittimedian toimintatapoihin". Sitä pitääkin hetkinen miettiä, ainakin Suomessa hyväksihavaittuun tajunnanvirtasuoltamiseen verrattuna.
Minusta on tullut kuntoeläin, ainakin kahden viikon empiiriseen aineistoon nojaten. Kuntosalin crosstrainer kuiskailee minulle unissa, enkä voi vastustaa sen kiusausta. Hyvä vaan, sillä salikortti maksoi kaikenkaikkiaan 85 puntaa eli siihen summaan pitäisikin käydä ainakin se kolme kertaa viikossa. Eilenkin käytiin jauhamassa crosstrainerilla J:n kanssa ja sitten mentiin venyttelyhuoneeseen säikyttelemään ihmisiä viidellä tiibetiläisellä liikkeellä. Naurettavaa kyllä, mutta myös uudet shortsit ja jumppapökät ovat inspiroineet minua menemään salille.
Vanha sosiologikamu, joka on tällä hetkellä vaihdossa UK:n alapäässä tulee käymään Edinburghiin viikonloppuna. Mahtavaa, en jaksaisi enää odottaa niin pitkään.
]]>Minun maalliseen arkeeni ei moisia mullistuksia kuulu, vaan kavin tanaan toista kertaa salilla. Olipa hulppeata katsoa uutiset ja Tuho-osasto samalla kun hikoili crosstrainerissa. Jenkkimalliin lahes jokaisessa crosstrainerissa, juoksumatossa ja kuntopyorassa on oma tv-ruutu, josta voi katsoa ohjelmia tai kuunnella musiikkia. Olen aivan innoissani vielakin. Tana aamuna oli tarkoitus menna aikaisin aamusta, mutta unet voittivat ja ryomittiin salille J:n kanssa vasta yhdentoista maissa. Huomenna jaa kaymati, silla kouluhommat pitavat minut kirjastolla ja illalla on taichi. Koulu pitaa minua nyt harvinaisen kiireisena: huomenna on esseen palautus, tutoriaalit ja tana iltana on viela pari kappaletta luettavana. Luvassa on viela muistaakseni kuusi laajaa esseeta ennen joulua, joten puuhaa riittaa. Vaikka palautan vasta ensimmaisen esseen, tuntuu jo etta esseet pursuavat korvista ulos.
]]>