Kiitos Shakespeares-pubin langattoman verkon olen tässä kirjoittamassa blogia.

Viime yön vietimme Ritz-hotellissa, 70 puntaa per yö eli aika pitkälti liikaa meidän budjetillemme. Huoneessa oli fiini viktoriaaninen prinsessasänky ja vessassa kokolattiamatto. Uni tuli mukavasti silmään, sillä päivä meni kuormakamelina rinkka selässä, käsilaukku kädessä ja reppu mahapuolella tarpoen pitkin Edinburghin maita ja mantuja. (huvittuneet ja myötätuntoiset katseet tulivat tutuiksi) Yöllä heräsin pari kertaa viereisen huoneen keskusteluihin(seinät kuin leivinpaperia, mikä sai muistelemaan ja katumaan omia aiemmin illalla lauleskeluja ja kerrottuja juttuja) sekä kadulta kuuluviin rugbyfanien ördäyksiin.

Opinnoista sen verran, että yliopistolla olivat lentää takamuksilleen kuullessaan, että tulen opiskelemaan neljättä vuotta (mikä on siis täkäläisten viimeinen vuosi, jolloin tekevät tutkielman). Infossa olin ainut nelivuotinen, ja minulle sanottiin, että minulle tulee olemaan todella haastava vuosi. Info oli täynnä finnisiä ja hermostuneita skotteja, jotka ovat tulleet suoraan lukiosta. Törmäsin myös muutamaan ulkkariin.
Onnistuin kuitenkin maanantain aikana matriculoitumaan eli ilmoittautumaan opiskelijaksi ja saamaan opiskelijakortin. Se tarkoittaa sitä, että minulla pitäisi olla pääsy nettiin ja oikeus lainata kirjoja. Seuraavan kerran minulla on info torstaina, jolloin oman vuosikurssin hommat pitäisi vähitellen selvitä.

Tilanne on se, ettei tiedossa ole vieläkään kämppää. Muut näytöt peruuntuivat ja yhdessä, jossa J-toveri kävi, haisi pahalle ja siellä oli kokolattiamatto, joka ei todellakaan ollut puhtaimmasta päästä. Puujalkatönkeröenglannilla olemme saaneet kuitenkin huomiseksi sovittua näytön Home streetille kello viideksi. Toivottavasti nimi on enne, sillä kämppä vaikutti mukavalta.

Päivän ruokailu tapahtui tovi sitten kotoisassa Shakespeares-pubissa. Tilasimme gammon-steakit ja ranskalaiset. Suolaa ja rasvaa penetroitui verisuoniin kenties loppuelämän tarpeiksi. Aterian yleiskunto korjaantui kuitenkin halvalla pintillisellä Guinnessia, joka todellakin oli kukkuroillaan sitä itseään. I like.

Ensi yön nukumme hostellissa, jonne on helvetin pitkä matka. Onneksi bussilla pääsee.